Jaetaan iloa!

Kuinka mukavaa onkaan lukea tai kuulla positiivisia uutisia, saada kiitosta tekemästään työstä tai pieni muistaminen vanhalta yhteistyökumppanilta, ne ilahduttavat ketä vain.

Turhan harvoin osaamme muistaa jollakin kauniilla asialla, sanoa kiitos tai osoittaa positiivista tulevaisuuden kuvaa. Monet asiat ja usein myös ihmiset otetaan itsestään selvyytenä, ajoittain suorastaan rasitteena. Jakamamme uutiset ovat usein turhankin synkkiä ja nostamme esiin vain huonoja uutisia.

Kuinka -ihan kaikki- on huonosti ja ongelmat, sekä murheet vain seuraavat toisiaan.

Maailmalta kuuluu mukavia uutisia myöskin. Harvoin Suomi tai jokin paikkakunta täältä nostetaan esille kansainvälisessä lehdistössä. Lieneekö uutisoinnin takana Helsingissä järjestetty, varsin onnistunut suurvaltojen presidenttien tapaaminen ja sen tuoman mediahuomion jälkimainingit. Vai onko puhdas sattuma kyseessä uutisen ajankohdassa, tiedä tuota. Mutta Fiskarsissa toimiva taiteilijayhteisö on saanut kansainvälistä huomiota.

Fiskars tunnetaan paremmin todellisesta klassikostaan, kelta-oransseista saksistaan, sekä veitsistään, joita varmasti löytyy ihan joka kodista ja toimistosta. Toisille Fiskars tuo mieleen osakemarkkinoilla tasaista tulosta tekevän vanhan yhtiön.

Mutta Fiskars on myös paljon muuta, varsin elinvoimainen taiteilijakylä. Paljon maailmaa kiertänyt pariskunta kotiutui lopulta taiteilijakylään ja he tuovat ilahduttavalla tavalla esiin Suomi-kuvaa muunkin kuin tietotekniikan ja kansainvälisten tapaamisten pitopaikkana.

Kiitosta ja ihastelua saa alueen vanha arkkitehtuuri, maisemaa unohtamatta, talvea lumipeitteineen ja pakkasineen. Sekä ennen kaikkea ihmiset, heidän ystävällisyys ja yhteishenkisyys. Kuinka naapurustossa asuva taiteilija oli perheen pojalle tuonut puuta, jotta tämä voisi harjoitella puun työstämistä. Huomioimatta eivät jää myöskään Fiskarsin nimen jakava teollisuusbrändi, joka mahdollisti taiteilijakylän perustamisen.

Milloin viimeksi olemmekaan vieneet spontaanin lahjan hyvälle yhteistyökumppanille, tai ilahduttaneet vanhaa asiakasta sellaisella. Tai koska viimeksi olemme mukana jossakin yhteisöllisessä tapahtumassa, kuin vaikkapa talkoissa. Harvaksi ovat käyneet. Tai koska viimeksi olemme jakaneet jonkin positiivisen uutisen, joka koskettaa meitä kaikkia suomalaisia kuten vaikka kansainvälistä ihastusta herättänyt taiteilijakylämme.

Mitäpä jos kantaisimme kaikki kortemme kekoon ja jaamme iloa. Olipa se hyvien uutisten muodossa, yhteisön auttamisen tai vaikkapa lahjalla ilahduttamalla. Entäpä jos vielä muistaisimme samalla suomalaista työtä ja teollisuutta, vaikkapa Fiskarsia ostamalla. Ollaan ylpeitä siitä mitä meillä on ja mitä osaamme ja jakakaamme iloa toisillemme.

 

Laisser un commentaire

Your email address will not be published.